Suomen yrittäjät ovat viime vuosina siirtyneet nopeasti uusien digitaalisten palveluiden ja teknologioiden pariin. Tieto- ja viestintäteknologia (TIK) on muuttanut perinteisten liiketoimintamallien pohjoismaisen markkinatilanteen radikaalisti. Vuonna 2023 noin 75 prosenttia suomalaisista pienten ja keskisuurten yritysten (PKY) johtajista ilmoitti käyttävänsä joko automaatio- tai data-analyysitoimintoja liiketoimintansa tukena. Näistä 40 prosenttia käyttää automaatiota asiakaspalveluissa ja 35 prosenttia tietojenkäsittelyä myynti- ja markkinointitoimissa.

Tässä artikkelissa tutustutaan konkreettisiin esimerkkeihin siitä, miten suomalaiset yrittäjät hyödyntävät uusia digitaalisia työkaluja ja mitä hyötyjä näistä on liiketoiminnalle. Esimerkiksi kaupallisessa sektorissa on kasvanut merkittävästi käyttäjiä verkostoituvia ratkaisuja, joilla voidaan automatisoida toimitusketjun prosessit. Yksi tunnettu esimerkki on suomalainen yritys tiedot, joka kehittää ratkaisuja logistiikka-alan tehokkuuden parantamiseksi. Yritys on pystynyt kasvattamaan asiakasmäärää 30 prosenttia vuodessa käyttämällä tekoälyä ja IoT-tekniikkaa varastojen hallintaan.

Tekoäly ja automatisoinnin rooli pienten yritysten kasvussa

Tekoäly ja automatisoinnin sovellukset ovat olleet keskeisiä tekijöitä pienten yritysten kasvussa. Esimerkiksi ruokakauppojen omistajat ovat käyttäneet tekoälyllä varustettuja laitteita, joiden avulla voidaan automatisoida tilauksen käsittelyä ja varaston hallintaa. Tällainen ratkaisu on vähentänyt työntekijöiden kuormitusta ja vähentänyt virheiden riskiä. Myös asiakaspalvelun automatisointi on yleistynyt, jolloin asiakkaat voivat saada vastauksia usein kysytyistä kysymyksistä ilman suoraa yhteyttä yrityksen edustajiin.

Suomen pienten yritysten keskus (Sypä) on havainnut, että tekoälykäyttöön on investoitu noin 1,2 miljardia euroa vuodessa 2022–2023. Näistä investoinneista 60 prosenttia on kohdistettu asiakaspalveluun ja myyntitoimintoihin. Esimerkiksi ruokateollisuudessa tekoäly on auttanut tarkastamaan tuotteiden laatua ja varmistamaan, että ne täyttävät EU:n turvallisuusvaatimukset. Tekoälykäyttö on myös vähentänyt käsityötyötä, mikä on ollut tärkeää erityisesti maaseudun pienten yritysten kannalta.

Verkostoituminen ja yhteistyö digitaalisessa ympäristössä

Digitaalinen verkostoituminen on muuttanut myös pienten yritysten yhteistyömahdollisuuksia. Yritykset voivat nyt luoda yhteistyötä muiden yritysten kanssa ilman fyysisiä kontakteja. Esimerkiksi Suomen teknologiateollisuus (SCT) on tuonut esiin useita yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet digitaalisia platformeja yhteistyön tukena. Näitä ovat esimerkiksi yhteistyö verkostoissa, joissa yhdistyvät erilaiset yritysten osa-alueet, kuten logistiikka, tuotekehitys ja markkinointi.

Tällainen verkostoituminen on mahdollistanut uusien liiketoimintamallien kehittämisen. Esimerkiksi suomalainen yritys, joka valmistaa maataloustekniikkaa, on yhdistänyt digitaalisen mallinnuksen ja tekoälyn kehittämään uusia ratkaisuja maatalouden tehokkuuden parantamiseksi. Yritys on pystynyt kasvattamaan myyntiä 25 prosenttia vuodessa käyttämällä digitaalisia työkaluja ja verkostoitumista.

• Vuonna 2023 noin 68 prosenttia suomalaisista pienten yritysten johtajista ilmoitti, että digitaalinen automaatio on parantanut liiketoiminnan tehokkuutta.
• Suomen pienten yritysten keskus (Sypä) arvioi, että digitaalisten palveluiden käyttö on kasvattanut pienten yritysten kilpailukykyä 15 prosenttia vuodessa 2022–2023.
• Tekoälykäyttöön on investoitu noin 1,2 miljardia euroa vuodessa 2022–2023.
• Suomen teollisuuden tekoälykäyttö on kasvanut 40 prosenttia vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana.
• Kaupallisissa ratkaisuissa tekoäly on auttanut vähentämään virheiden riskiä 30 prosenttia.

Haasteet ja tulevaisuus digitaalisen kehityksen edessä

Vaikka digitaalinen kehitys on tuonut monia hyötyjä pienten yritysten kannalta, on myös nähty haasteita. Yksi merkittävä haaste on digitaalisen osaamisen puute, joka voi estää yritysten hyödyntämästä uusia teknologioita. Vuonna 2023 noin 25 prosenttia suomalaisista pienten yritysten johtajista ilmoitti, että heillä ei ole riittävästi osaamista uusien digitaalisten työkalujen käyttöön.

Toinen haaste on kustannukset. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto vaativat usein investointeja, jotka eivät ole kaikille yrityksille taloudellisesti kannattavia. Esimerkiksi tekoälykäyttöön on investoitu keskimäärin 50 000 euroa yritykseltä. Tästä huolimatta digitaalinen kehitys on edelleen tärkeää, sillä se voi tuoda merkittäviä kilpailuetuja ja kasvua.